 |
|
|
|
|
|
 |
 |
 |
 |
 |
|
Ratkaisukeskeisen työnohjauksen lähtökohtana on toimiva käytäntö. Ajattelutavan henkeä noudattaa laaja toiminnan viitekehys; luovuus, toiveikkuus ja yhteistyö. Ongelmat huomioidaan ja niihin suhtaudutaan vakavasti, mutta painotus on tavoitteissa ja opittavissa asioissa. Pyritään nostamaan esiin myönteisiä asioita, joilla on positiivinen vaikutus asiakkaan elämän- ja työnlaatuun.
Ratkaisukeskeisen menetelmän keinot ovat työntekijöiden tietotaidon lisääminen ja organisaation palvelusisällön kehittäminen sekä paremman palvelun tuottaminen asiakkaille.
Työnohjaus on vastuussa ohjattavista, organisaatiosta sekä asiakkaista. Sen tehtävänä on selvittää mikä olisi hyvä tulos työnohjauksesta. Esim. ohjattavien taidot ja tiedot kehittyvät, asiakkaat saavat apua ja organisaation palvelun sisällön luonne kehittyy.
Tavoitteellisuus
Työnohjauksesta koituva hyöty sekä onnistumisen todennäköisyys on selkeästi suurempi, mikäli sille on asetettu selkeät tavoitteet. Työnohjaukseen tavoitteista päättävät osallistujat. Useimmiten tämä tapahtuu työnohjausryhmän ensimmäisissä tapaamisissa. Tavoitteita voidaan ja usein kannattaakin, prosessin kuluessa tarkistaa.
Kesto & ryhmien koko
Työnohjauksen kesto vaihtelee, mutta yleisimmin se kestää vähintään vuoden: vaatii aikaa, jos tavoitteena on muuttaa työryhmän tai työyhteisön toimintatapoja tai jos yksilö haluaa kehittyä ammatillisesti.
Tavallisesti työnohjaukseen osallistutaan 15–20 kertaa 1-1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmät kokoontuvat yleensä n. kolmen viikon välein. Työnohjauksen kestoksi suositellaan vuodesta kolmeen vuoteen.
Ihannekoko työnohjausryhmälle vaihtelee. Enimmäiskokona työnohjausryhmälle kannattaa pitää kuitenkin alle 10 henkilöä.
(c) HFR Ay